Tärkeimmäksi kollaasissa halusin nostaa Anna Politkovskajan, koska hänestä puhuttaessa ihmisoikeudet tulevat ensimmäisenä mieleen. Yleisesti haluan ottaa kuvakollaasilla kantaa niiden maiden ihmisoikeuskysymyksiin, joissa yksilön sanavapautta rajoitetaan rajuilla keinoilla. Leikkelin valitsemiani kuvia aika moneen osaan, joten osasia tuli kollaasiin kymmenkunta, erillisiä kuvia vähemmän.

Mielestäni valitsemani aihe kuvastaa enimmäkseen sulkeutuneita yhteiskuntia. Kyse ei mielestäni ole kulttuurista, pikemminkin siirretystä toimintamallista, josta aletaan puhua kansan kulttuurina. Minua hämmentää, että tällainen on vielä nykypäivänäkin niin laajasti mahdollista.
Tutkiessani omaa tulkintaani alkuperäisestä kuvasta, olen koko ajan vakuuttuneempi, ettei kuvan ottanut/tehnyt taiteilija ole ajatellut samoin. Minua kiinnostaa koko ajan enemmän kuulla mitä taiteilija on itse miettinyt kuvaa tehdessään.
Tämä kollaasi on suoraan mahdollista toteuttaa kouluissa. Koulujen tietotekniikan taso vaikuttaa siihen, voiko tätä toteuttaa näin vai pitääkö se tehdä perinteisenä kollaasina. En pidä sitäkään ollenkaan pahana :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti